Tietoa asumisoikeudesta
Asumisoikeusasuminen on omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuva asuntojen hallintamuoto. Asumisoikeusasunnon asumisturva vastaa omistusasunnon asumisturvaa, koska asumisoikeussopimusta ei voi talonomistajan puolesta sanoa irti eikä sitä voi tehdä määräaikaiseksi. Asumisoikeusasuntoja on rakennettu Suomessa vuodesta 1991 lähtien.
Asumisoikeusasunnon haltija sijoittaa asuntoonsa 15 % asunnon hankintahinnasta, asumisoikeusmaksun. Loput (85%) asunnon hankintahinnasta on rahoitettu valtion aravalainalla tai korkotukilainalla. Asumisoikeus säilyy, kun asunnon haltija huolehtii kuukausittain käyttövastikkeen maksamisesta ja muista asumisoikeussopimuksen mukaisista velvoitteista. Asumisoikeusasuntoa tulee käyttää omana vakituisena asuntonaan. Asumisoikeuden voi jättää myös perinnöksi ylenevässä tai alenevassa polvessa. Asumisoikeusasuntoa ei tarvitse eikä sitä voi lunastaa omaksi missään asumisen vaiheessa.
Asumisoikeusasunnon hallinta perustuu talon omistajan ja asumisoikeuden haltijan väliseen asumisoikeussopimukseen. Asumisoikeussopimus on arvopaperi, joka kelpaa asumisoikeusmaksua varten mahdollisesti otettavan pankkilainan vakuudeksi. Asumisoikeusmaksua varten otetun henkilökohtaisen pankkilainan korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Asumisoikeusasunnosta ei makseta varainsiirtoveroa.
Asumisoikeusasuntoja voivat hakea kaikki 18 vuotta täyttäneet ja tarve-ehdot täyttävät henkilöt. Jos ehdot täyttäviä hakijoita ei ole, voidaan asumisoikeusasuntoon hyväksyä muukin hakija. Tarve-ehtoina on, että hakija ei saa omistaa kohtuullisen asumistason mukaista omistusasuntoa eikä hakijalla saa olla varoja sen hankkimiseen. Asumisoikeusasunnon saaminen on mahdollista hakijan tuloista riippumatta. Myöskään asumisoikeusasunnon kokoa ei rajoiteta, eli käyttöön voi saada asunnon, joka vastaa tuleviakin tarpeita. Hakijan tiedot tarkistetaan ennen kuin asumisoikeus myönnetään.
Asumisoikeusasunnon tarve-ehto ei koske 55 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia hakijoita. Myöskään asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavalta ei tarve-ehdon täyttämistä vaadita.
Asumisoikeusasunnon saamiseksi haetaan järjestysnumero. Hakulomakkeen järjestysnumeron saamiseksi sekä ohjeet saat täältä. Lisäksi hakijan on haettava asumisoikeusasuntoa talon omistajalta asumisoikeushakemuksella. Halutessanne täytämme hakemuksen puolestanne. Asumisoikeusasunnot jaetaan järjestysnumeron mukaisesti, pienimmän järjestysnumeron haltijalla on etuoikeus tarjottuun asumisoikeusasuntoon.
Asumisoikeusasunnon hallinta perustuu talon omistajan ja asumisoikeuden haltijan väliseen asumisoikeussopimukseen. Asumisoikeussopimus on arvopaperi, joka kelpaa asumisoikeusmaksua varten mahdollisesti otettavan pankkilainan vakuudeksi. Asumisoikeusmaksua varten otetun henkilökohtaisen pankkilainan korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Asumisoikeusasunnosta ei makseta varainsiirtoveroa, eikä ostaja näin myöskään menetä ensiasunnon ostajan etua varainsiirtoverottomuuden osalta.
Asumisoikeuden haltija päättää asuntonsa varustetasosta. Hän voi itse hankkia asuntoonsa haluamiaan lisävarusteita sekä tehdä siellä tarvitsemiaan muutostöitä. Näistä tulee kuitenkin etukäteen sopia talon omistajan kanssa, jonka suostumuksella tehdyistä lisätöistä on mahdollista saada korvausta asunnosta luovuttaessa muutostyöohjeittemme mukaisesti.
Ilmoitus asumisoikeuden luopumisesta on tehtävä aina kirjallisesti Oy Vaasan Asumisoikeudelle. Asumisoikeudesta luopuminen tapahtuu kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen saapumisesta talon omistajalle. Velvollisuus maksaa kuukausittaista käyttövastiketta on voimassa, kunnes asumisoikeus siirtyy joko uudelle omistajalle tai talon omistajalle.
Luopuessaan asumisoikeudesta, asumisoikeuden haltija saa takaisin sijoittamansa asumis-oikeusmaksun rakennuskustannusindeksin muutoksella tarkistettuna sekä mahdollisen korvauksen asuntoon hankkimistaan lisävarusteista muutostyöohjeittemme mukaisesti.